Visuaalisia virikkeitä tankkaamassa

Viihdyn mitä parhaiten kodin, mökin ja kotikaupungin arkisissa ympyröissä. Välillä on virkistävää nähdä uutta. Vain katsella, tuumailla ja makustella. Helsinkiin oli menoa viikolla kahtenakin päivänä. Sain tilaisuuden yhdistää hauskoihin tapaamisiin myös kivoja visuaalisia hetkiä.


Eiliseksi järjestin treffit ystävän kanssa Kaapelitehtaalle. Halusin nähdä tutun valokuvaaja-taiteilija Ulla-Maija Svärdin teokset. Näyttely on ollut esillä Kaapelin käytävägalleriassa marraskuun ajan. Ehdin aika viime tipassa. Onneksi ehdin. Tulin niin hyvälle mielelle näistä. 

Soitin taiteilijalle ja kyselin, miten ihmeessä nämä ovat syntyneet. Ulla-Maija kertoi että hän on ensin piirtänyt kuvan, sitten skannannut sen, suurentanut noin 300 % kokoon ja työstänyt photoshopilla piirtopöydällä. Tulosteet hän teetti kirjapainossa. Lopuksi teokset on laminoitu. 
Ulla-Maijan mielikuvitus on satumaisen rikas. Kuvia jaksaa tarkastella pitkään. Aina löytyy uusi riemastutttava yksityiskohta. Ulla-Maija on teettänyt töistään myös postikortteja. 
Kiiltäväpintaisten teosten kuvaaminen ei gallerian oloissa oikein onnistunut. Mukaan tuli väkisinkin ylimääräisiä heijastuksia. Pyysin etukäteen anteeksi harrastelijamaisia kuviani, joten arvaan muutaman kuvan liittää tähän. Ovat niin hyrisyttävän hersyviä.

Torstaina oli tilaisuus tutustua kahteen designin ja kodin aihepiirin liikkeeseen. 

Juuri Suomeen rantautunut avara Habitat-myymälä Hesingin Keskuskadulla Makkaratalossa on huimapäinen satsaus näinä laman kourissa pyristelevinä aikoina. Ensimmäisen moderneja ja värikkäitä sisustuksen ajatuksia tarjoavan Habitat-liikkeen avasi nuori Terence Conran viisikymmentä vuotta sitten Lontoossa, vuonna 1964. Vuonna 1984 kuningatar Elisabeth II aateloi Conradin tunnustuksena demokraattista designea korostavan näkemuksen voittokulusta. Aikojen saatossa on Habitatin polulla ollut myötä- ja vastamäkiä ja polkujen haarautumia. Vuonna 1973 avattiin ensimmäinen Pariisin myymälä. Vuonna 1992 yhtiön osti Ikean perustaneen Kampradin perhe. Vuonna 2011 Manner-Euroopan toiminnot osti ranskalaisyhtiö Cafoum. Habitatilla on kumppanuusohjelma monien arvostettujen ja tunnettujen tuotemerkkien ja suunnittelijoiden kanssa. Helsingin liikkeen näyttävässä avajaisilmoittelussaan Habitat määrittelee paikkansa tarjonnassa pyytämällä anteeksi kiilaamistaan Ikean ja Vepsäläisen väliin. Mukavasti siihen sujahtaakin. Minulle konsepti on tuttu vuosikymmenten takaa työvuosien Pariisin matkoilta. Jos ei muuta, niin sieltä piti ainakin hakea tyylikäs luettelo, jota tuli kuvauksia suunnitellessa selailtua moneen kertaan. Nyt en luetteloa huomannut. Kaikki on netissä. 

Avajaisia on rummutettu Henry Massonetin Tam Tam-jakkaralla, klassikko  vuodelta 1968

Habitatin mallistossa on kauniita puukalusteita

kiinnostavia valaisimia,

huolella työstettyjä puuesineitä ja värikkäitä tekstiilejä Tuotetietoa täältä. 

Habitatin suuren tuotannon designen parista suunnistimme tutustumaan pienen pieneen Escapist-myymälään Vuorimiehenkadulla. Escapist myymälän ja verkkokaupan valikoimaan kuuluu huonekaluja, sisustustuotteita, vaatteita, asusteita ja lahjatavaroita. Kuvina muutama makupala.

Kattaus kahdeksalle

Elämä on enimmäkseen arkea, mutta vaihteeksi välillä pientä juhlaakin. En ole ahkera kutsujen järjestäjä, mutta huomaan olevani aika täpinöissäni, kun saan houkuteltua koko perheen, lapset ja lapsenlapset yhteisen aterian ääreen. Silloin meitä on kahdeksan ja pöydän ympärillä kaikki paikat ovat varattuna. Tarjoilun ja kattauksen miettiminen nostattaa mukavaa odotuksen tunnetta. Tällä kertaa sain pöytään uudet lautaset. Tai no, uudet ja uudet, miten sen nyt ottaa.

Viime vuoden elokuussa ostin kirpparilta Arabian Lotta-lautasia, seitsemän syvää ja neljä matalaa. En niitä olisi tarvinnut, mutta en voinut jättääkään, maksoivat 1,50 e/kpl. Lotat ovat näköttäneet kaapissa. Äskettäin löysin jälleen kirpparilta neljä matalaa lautasta lisää, hintaan 3 e/kpl. Jes! Nyt saan matalilla lautasilla kattauksen kahdeksalle. Vielä jahtaan yhtä syvää lautasta lisää. Maltan odottaa. Arabian AS-malliston Lotta-koristelu oli käytössä 1942-1956. Astiasarjalla haluttiin kunnioittaa Lotta-Svärd-järjestön naisia. Lotta-astioiden koristeena on yksi sininen ja kaksi kultaista raitaa.

Lapuan Kankureiden suuri puolipellavaliina on suosikkejani. Sopii mielestäni mainiosti Lotta-lautastenkin seuraan. Pellava on hieno ja juhlava materiaali. Sileäpintainen pellava on myös likaa hylkivä. Useimmat tahrat saa poistettua siististi tuoreeltaan, ei tarvitse aina laittaa koko liinaa pesuun. Juuri tätä liinaa en enää löytänyt mallistosta. Ihan lahjavinkkinä esimerkiksi Dora Jungin (1906-1980) uudelleen tuotantoon otetut mallit ovat perintönä kulkevia arvotekstiileitä. Tunnetuin ja suosituin malli on Sata ruusua pellavaliina, jonka taiteilija suunnitteli Stockmannin satavuotisjuhliin vuonna 1962. Oman valkoisen Sata ruusua-liinani sain lahjaksi vuonna 1966. 

Siniset vesilasit ovat myös kirppislöytö. Fasetti-lasin suunnitteli Kaj Franck Nuutajärven lasille 1960-luvulla. Sopivat sävyltään kivasti Lotta-lautasten seuraan. On jo tullut selväksi, että kirpputorit ovat minun juttuni. Tunnustan lisää. Olen myös innokas hyödyntämään tarjouksia. Kun tarjous on riittävän hyvä. Kotimaiset Kultakeskuksen Chippendale-aterimet keräsin jo vuosia sitten lopettaneen Euromaketin ostosleima-tarjouksella. Chippendale on 1700-luvun tyylisuunta. Kultakeskuksen oma Chippendale-mallisto on suunniteltu 1930-luvun alussa. Sarjasta tuli suomalaisten kestosuosikki.

Kuten hopeat, samalla tavalla ostoleima-alennuksilla keräsin myös tusinan tsekkiläisiä Bohemia-kristallilaseja.

. 

Matkoilta tuon mieluusti jotain kivaa kotiin. Aina kun katan nämä ruokaliinat, pääsen ajatuksissani hetkeksi Pariisiin. Kangasfriikin unelma, viisikerroksinen kangaskauppa Marcé Saint Pierre näkyy ylhäältä Sacré Coeur-kirkon näköalatasanteelta etuvasemmalla. Jos vain jälleen Pariisiin pääsen, kuuluvat nämä kohteet, Montmartren kirkko ja kankaat ohjelmaan.

Tätä kattausta seuraa käsitiski. Perheen yhteisen aterian jälkeen tiskihetki on paluu kauniiseen arkeen. Pestyjen astioiden ja ruokailuvälineiden kuivaaminen puhtaalla pyyhkeellä. Keittiö on täynnä hyrisevän hyvää mieltä.

Kirjoitettu yhteistyössä itseni kanssa.